Vapaapäivät ovat ohi ja arki alkanut. Ilta kotona oli hulinaa ja kun sain lapset nukkumaan kävin pikaisesti kaupassa. Olisin halunnut hiihtämään mutta kompromisseja täytyy tehdä ja hakea lapsille ruokaa oman nautinnon sijasta..
Matkalla tuli radiosta yksi suosikkikappaleeni; Mariskan suloinen myrkynkeittäjä. En tiedä miksi siitä tykkään, se on hirtehishumoristinen ja siinä on hauska kepeä melodia. Leikittelyä sanoilla ja ajatuksella lähteä pois ja jättää kaikki taakseen..
Houkutteleva ajatus toisinaan, liekö se viehättää..
Tekee hyvää saada joskus sitä paljon puhuttua OMAA aikaa..
Sitä ei ole paljon tällä tytöllä ollut..
Lauloin täysillä autossa Mariskan mukana ja täytyy sanoa että äänemme sointuivat hyvin yhteen.
Laulusta muistui mieleeni teini-ikä jolloin sain joululahjaksi Arto Paasilínnan samannimisen romaanin.
Kirjan juonesta en mitään muista mutta kirja oli mukaansatempaava ja erityisesti muistan että luin sitä tosi myöhään yöhön ja veistelin välillä joulukinkkua..muiden nukkuessa.
Koskaan enää kinkku ei ole maistunut niin hyvältä kuin silloin..
Täytynee kaivella kirja jostain kätköistä uudelleen luettavaksi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti